Kalaonni-tuotteita valmistava kuopiolainen Kalavapriikki Oy on selvittänyt ensimmäisenä kotimaisena kalaruokavalmistajana kuluttajapakattujen tuotteidensa yksilölliset hiilijalanjäljet. Laskenta paljasti kalajalosteiden tuotannossa aiheutuvien kasvihuonepäästöjen muodostuvan jopa 95 prosenttisesti raaka-aineesta.
Keväällä 2022 käynnistynyt selvitystyö Kalaonni-tuotteiden hiilijalanjäljen, eli koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen määrän, mittaamiseksi on jatkumoa yrityksen pitkäjänteiselle työlle, jota se on tehnyt kestävän elintarviketuotannon kehittämiseksi.
– Olemme luomassa kestävämpää ruokakulttuuria Suomeen. Aloitimme Kalaonni-tuotteiden hiilijalanjälkien mittaamisen ja julkaisemme tulokset, koska haluamme näyttää toteen, että nautinnolliset kalaruokaelämykset voivat olla myös ilmastoystävällisiä, tuotekehitys- ja laatupäällikkö Ari Hietanen Kalavapriikilta kertoo.
Kalavapriikin kaikkea toimintaa ohjaa ympäristövastuullisuuden periaate. Yritys on panostanut tuotannon energiatehokkuuteen, pakkausten ekologisuuteen ja raaka-aineen kotimaisuuteen sekä sataprosenttiseen hyödyntämiseen. Tuotekohtaisten hiilijalanjälkien mittaaminen tuottaa tietoa, jota hyödyntäen se aikoo saavuttaa ilmastotavoitteensa.
– Laskenta näyttää tarkasti, mistä tekijöistä Kalaonni-tuotteiden hiilijalanjäljet muodostuvat. Siten se myös kertoo, mitä asioita muuttamalla vähennämme päästöjämme. Jatkuvalla seurannalla pystymme valvomaan, että kehitystä todella tapahtuu oikeaan suuntaan. Tavoitteemme on hiilineutraalius yrityksen tasolla vuoteen 2030 mennessä ja 2035 koko tuotantoketjussa.
Liharuoan tuottajat aktiivisia julkisen paineen alla – kalapuolella ei laajaa kiinnostusta kasvihuonepäästöjen mittaamiseen
Elintarvikealalla erityisesti liharuokatalot ovat jo aktivoituneet hiilijalanjälkien mittaamisessa lihansyöntiin kohdistuvan ilmastokritiikin vuoksi. Sen sijaan kalapuolella on ollut hiljaista tähän saakka niin Suomessa kuin muualla maailmassa.
Kuopiolainen Kalavapriikki voi hyvin olla hiilijalanjälkien mittaamisessa edelläkävijä kansainvälisessäkin mittakaavassa. Yrityksen tuotekehitystiimi vieraili toukokuun alussa Barcelonassa maailman suurimmassa kalaruoka messutapahtumassa, Seafood Expo Globalissa, jossa teema ei noussut esiin tänäkään vuonna.
– Barcelonan Seafood Expo Globalissa messuilla on eri kalatuotteille kilpailusarjoja, jotka kertovat tämän hetken trendeistä alalla eri puolilta maailmaa. Emme havainneet viitteitä siitä, että hiilijalanjäljen mittaamiseen oltaisiin heräämässä yrityksissä, mikä on yllättävää, Hietanen toteaa.
– Kalapuolella ollaan ehkä yleisesti tyytyväisiä omaan tilanteeseen, koska kalaruoan ympäristövaikutukset ovat yleisesti ottaen liharuokaa pienempiä, Hietanen pohtii.
Kalavapriikin kumppani tuotekohtaisessa hiilijalanjälkilaskennassa on suomalainen ympäristöalan teknologiayritys Biocode, joka kehittää ratkaisuja ruoantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
– Haluamme toteuttaa mittaus talkoot niin hyvin kuin mahdollista. Siksi otimme ulkopuolisen asiantuntijakumppanin mukaan varmistamaan tulosten oikeellisuuden ja luotettavuuden, Hietanen kertoo.
Kotimaiset järvikalat ja Benella-kasvatettu kirjolohi painavat vähiten ilmastovaa’alla
Hietanen kertoo ensimmäisen hiilijalanjälkilaskennan paljastaneen, että Kalaonni-tuotteissa jopa 95 prosenttia hiilijalanjäljestä muodostuu raaka-aineesta. Kalan alkuperä, kasvatus- ja pyyntitapa sekä kuljetukset vaikuttavat hiilijalanjäljen kokoon.
– Kotimaisesta järvikalasta valmistetut tuotteet ovat erinomaisen ilmastoystävällisiä. Muikussa on todella alhainen hiilijalanjälki, koska se on kalastettu luonnonkala. Kalaonnin Mieletön muikku saikin tuotteistamme odotetusti selkeästi pienimmän hiilijalanjäljen, Hietanen raportoi.
Kasvatetusta kalasta suomalainen kirjolohi hiilijalanjäljeltään tutkimusten mukaan Norjan merilohta merkittävästi parempi vaihtoehto. Kirjolohen kasvatusmenetelmissä on kuitenkin myös eroja, minkä vuoksi Kalavapriikki tulee tiivistämään yhteistyötä entisestään vastuullisuudesta kiinnostuneiden kalankasvattajien suuntaan. Kalaonni suosii tuotteissaan jo nyt kotimaista, itämerirehulla kasvatettua Benella-kalaa, jolla on myönteisiä ympäristövaikutuksia.
Hiilijalanjälkikysymyksessä raaka-aine ja tuotannon tehostaminen kulkevat myös käsi kädessä. Kalavapriikilla on Kuopion Pienessä Neulamäessä erittäin energiatehokkaaksi suunniteltu tuotantolaitos, mutta siitä huolimatta tuotantoa on mahdollista trimmata edelleen ympäristöystävällisemmäksi.
– Tehokas raaka-aineen hyödyntäminen tuottaa pienemmän hiilijalanjäljen. Meillä tuotannossa ei synny lainkaan hukkaa. Esimerkiksi kalanperkeet menevät meiltä eläinten rehun raaka-aineeksi. Laskentatulosten perusteella pystymme arvioimaan kuitenkin vielä paremmin, miten ja missä eri jakeet kannattaa hyödyntää.
Hiilijalanjälkien kehitystä ja vastuullisuutyön etenemistä voi seurata netissä www.kalaonni.fi/kalavastuu ja collective.biocode.io/fi
Lisätiedot:
Tuotekehitys- ja laatupäällikkö Ari Hietanen, ari.hietanen@kalavapriikki.fi, 040 647 7479
Toimitusjohtaja Jari Korhonen, jari.korhonen@kalavapriikki.fi, 050 543 8163
