Nuoresta kalapolvi paranee
Joka kodissa on omanlainen ruokakulttuuri
Suhteemme ruokaan muodostuu lapsuudenkodin ruokakulttuurin pohjalta. Olemme siinä suhteessa epätasa-arvoisessa asemassa. Saamme kotoamme hyvin erilaiset valmiudet tehdä valintoja, jotka tuottavat iloa keholle, mielelle ja luonnolle.
Kotitalousopetuksessa tehdään tärkeää kasvatustyötä
Suomalaiset valmistavat kalasta ruokaa yksipuoliseen tapaan ja tuontikalaa suosien. Kärjistetysti sanoen: syömme uunilohta, tonnikalapizzaa ja kalapuikkoja. Osassa perheistä kala ei kuulu lainkaan ruokavalioon. Silloin kala tulee tutuksi lapsille lähinnä kouluruokailussa, mikä ei lisää kalaruoan vetovoimaa. Kaikki suomalaiset nuoret osallistuvat kuitenkin kotitalousopetukseen yläasteella. Parhaimmillaan kotitaloustunnit tarjoavat nuorille tasa-arvoisesti tilaisuuden tutustua kalaruokaan ja innostua siitä.
Oppitunneille on harvoin varaa hankkia kotimaista kalaa
Kotitalousopetuksen resurssit ovat tällä hetkellä monissa kouluissa niukat. Siksi nuorilla ei ole oppitunneilla riittäviä mahdollisuuksia tutkia, kokeilla ja löytää erilaisia, itselle mieluisia tapoja valmistaa ruokaa kalasta. Voi olla, että opettajan täytyy järjestää oppitunnille kaikki raaka-aineet niinkin pienellä budjetilla kuin 1 e / oppilas / tunti. Tilanne on tämä esimerkiksi kotikaupunkimme Kuopion yläasteilla. Se tarkoittaa, että mm. kotimaista kalaa voidaan hankkia harvoin opetuskäyttöön ja silloinkin vain pieniä määriä.
