Siirry sisältöön

Kala on kaamosajan voimaruokaa – tunnetko nämä kolme syytä syödä kalaa?

kalaonni-kala-on-voimaruokaa01.jpg

Kalaruoan terveellisyys on tunnettu tosiasia, mutta harva tietää, millaista superfoodia se todella onkaan. Kalassa on runsaasti laadukkaita proteiineja, pehmeitä rasvoja sekä elimistölle välttämättömiä vitamiineja ja kivennäisaineita, joita ei monista ruoista saa. Siksi kalaa syömällä voi tukea jaksamista ja parantaa vastustuskykyä erityisesti nyt, kun kylmä ja pimeä vuodenaika flunssa-aaltoineen haastaa hyvinvointiamme.

Kokosimme näin kaamosajan kynnyksellä yhteen kalaruoan terveyshyödyt kolmen kulman kautta muistuttaaksemme, että hyvä ravitsemus on yksi terveyden peruspilareista. Kalan syöminen tukee hyvinvointiamme seuraavilla tavoilla:

1. Vahvistaa luita ja tukee vastustuskykyä

D-vitamiinin tärkeys on suomalaisille tuttu juttu, ja sen riittävä saanti talvikaudella varmistetaan ravintolisillä. D-vitamiiniin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota myös viikon ruokalistaa suunnitellessa. Kalasta voi saada jopa puolet ravinnon mukana tulevasta D-vitamiinista. Erityisen runsaasti sitä on esimerkiksi kotimaisessa kuhassa ja siiassa.

D-vitamiini on korvaamaton osa kehon tervettä toimintaa. Se edesauttaa kalsiumin ja fosforin imeytymistä suolistossa, mikä ylläpitää veren ravinnetasapainoa ja tekee siitä välttämättömän luuston kehityksen kannalta. Lisäksi D-vitamiinilla on hyötyjä muun muassa immuunipuolustuksen sekä sydän- ja verisuoniterveyden kannalta.

2. Tukee aivojen, hermoston ja solujen toimintaa

Kala sisältää kehon komento- ja ohjauskeskuksen – aivojen ja hermoston – toiminnalle huipputärkeää B12-vitamiinia, jota elimistömme ei itse pysty muodostamaan. Se on siis saatava ravinnosta, ja esimerkiksi kirjolohi sisältää sitä runsaasti.

Aivot, hermosto ja verisuonet tarvitsevat jatkuvasti B12-vitamiinia normaalin toiminnan ylläpitämiseen. Sen puutos voi hidastaa aivotoimintaa ja aiheuttaa muisti- ja oppimishäiriöitä sekä hermoston häiriöitä, jotka ovat pahimmillaan peruuttamattomia. Puutostilaa ei huomata heti vaan vasta vuosien päästä. Lisäksi se osallistuu valko- ja punasolujen sekä DNA:n muodostukseen.

Kalassa on myös seleeniä, joka tukee kehon immuunipuolustusjärjestelmän toimivuutta ja yhdessä jodin kanssa vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan. Lisäksi seleeni vähentää solujen hapetusstressiä, syöpäriskiä sekä sydän- ja verisuonitautien riskejä. Seleeni myös sitoo myrkyllisiä raskasmetalleja, kuten elohopeaa, lyijyä ja kadmiumia.

3. Suojaa sydäntä ja verisuonia

Ihmisen ravinnosta vähintään ⅔ tulisi olla pehmeitä eli tyydyttymättömiä rasvahappoja. Pehmeät rasvat parantavat veren kolesteroliarvoa, alentavat verenpainetta, vähentävät veressä kulkevien rasvahappojen määrää sekä estävät verihiutaleiden hyytymistä. Pehmeiden rasvojen syöminen siis vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Ihmiset tai kalat eivät itse tuota rasvahappoja, vaan ne syntyvät järvien kasviplanktonissa. Siitä ne siirtyvät eläinplanktoniin, jota kaikki kalat syövät poikasina. Näin ollen kalassa on runsaasti terveellisiä pehmeitä rasvoja. Kalasta saa myös omega-3-rasvahappoja, joita muista ruoista ei saa. Omega-3-rasvahappojen on todettu olevan tärkeitä esimerkiksi aivojen, näön ja keskushermoston kehitykselle.

Erityisen paljon omega-3-rasvahappoja saa kirjolohesta ja muikusta. Suomalaisten sopimuskasvattajien kasvattamaa Benella-kalaa on ruokittu ravinnolla, joka varmistaa sen rasvahappojen olevan ihmissydämen kannalta parhaalla mahdollisella tasolla.

Klikkaa tästä Kalaonnin inspiroivaan kalareseptipankkiin!