Siirry sisältöön

Uusi kalaruoan ystävien sukupolvi kasvuun koulujen kotitalousopetusta tukemalla

kalaonni-kalafest-koulussa.jpg

Kala on tuonut hyvinvointia suomalaisille vuosituhansia. Sen syömisen terveyshyödyt tunnistetaan yleisesti ja lähikalan ilmastoystävällisyyteen ollaan heräämässä. Suurelle osalle huomisen aikuisista kala on silti vieras ruoka-aine sekä kauppakassissa että lautasella. Kotimainen kalaruoka tarvitsee nuorten suuntaan vetoapua myös meiltä ruoka-alan ammattilaisilta.

Me Kalavapriikilla teemme määrätietoisesti töitä oman toimintamme kestävyyden ja vastuullisuuden kehittämiseksi. Ympäristövastuullisuuden periaate on ohjannut tekemistämme vuosia. Koemme myös, että meillä kotimaisilla kala-alan yrityksillä olisi yhteisvastuullisesti nykyistä reilusti enemmän annettavaa suomalaisen kalaruokakulttuurin elävöittämiseen ja tukemiseen.

Koulujen kotitalousopetuksen tukemisen tärkeyteen havahduimme viime kesän kynnyksellä, kun valmistelemme teematuntia kotimaisesta kalasta ja kalaruoan vastuullisuudesta Kuopion Hatsalan klassillisen koulun Tietoinen ja taitava kokki -valinnaiskurssille syksylle 2022. 

Vieraillessamme koululla ensimmäistä kertaa kurssin opettaja Jenny Turunen totesi, että yritysten tuella toteutetut teematunnit ovat erittäin tervetullutta vaihtelua arkeen, koska kotitalousopetuksen resurssit ovat monissa kouluissa tällä hetkellä hyvin niukat. 

Tilanne on tällainen kotikaupunkimme Kuopion yläasteilla, jossa opettajien täytyy pystyä järjestämään raaka-aineet tunneille niinkin pienellä budjetilla kuin 1 e / oppilas / tunti. Käytännössä se tarkoittaa, ettei opetuskäyttöön voida hankkia kotimaista lihaa ja kalaa kuin harvoin ja silloinkin vain pieniä määriä. 

Tieto kotitalousopetuksen resurssipulasta suorastaan pysäytti meidät. Keskustelu opettajan kanssa muistutti siitä, miten korvaamattoman arvokasta työtä koulujen kotitalousopetuksessa tehdään koko suomalaisen kala-alan tulevaisuuden kannalta.

 

Kotitalousopetus tukee suomalaisen ruokakulttuurin elinvoimaisuutta ja lasten ruokatasa-arvon toteutumista

Maa- ja metsätalousministeriön kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on, että suomalaiset syövät kalaa 2,5 annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä. 

Tämänhetkiset kulutustutkimukset kertovat, että pian itsenäisiä kulutusvalintoja tekevillä nuorilla on paljon kalaruokaan liittyviä ennakkoluuloja. Se ei yllätä, koska vain harvassa suomalaisessa perheessä tehdään kalasta ruokaa edes vanhojen suositusten mukaisesti kaksi kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen, ja valtaosa suomalaisista nuorista valmistaa kalaruokaa ensimmäisen kerran kotitaloustunnilla. Suosimme myös yhä tuontikalaa, vaikka kotimainen kala olisi ilmastovaikutuksiltaan parempi vaihtoehto. 

Koulujen tekemällä kasvatustyöllä on siten erittäin tärkeä rooli kalaruokakulttuurimme elinvoimaisuuden edistäjänä. Lisäksi kotitalousopetus tukee lasten ja nuorten tasa-arvoa suhteessa ruokaan.  Olemme siinä mielessä keskenämme eriarvoisessa asemassa, että saamme kotoamme evääksi itsenäiseen elämään hyvin erilaiset valmiudet syödä terveellisesti ja viisaasti. 

Parhaimmillaan kotitaloustunnit tarjoavat jokaiselle suomalaiselle nuorelle tasa-arvoisesti tilaisuuden tutustua oman kodin ruokakulttuurista poikkeaviin ruokiin, innostua ruuanlaitosta ja oppia ymmärtämään, millaisia vaikutuksia eri ruoilla on omaan ja ympäristön hyvinvointiin.

Yksi Kalavapriikin edistämä vastuullisuusteema liittyy suomalaisen kalaruokakulttuurin elävöittämiseen. Siispä kuultuamme Hatsalan koulun opettajan haasteista päätimme ilahduttaa kotitalouden valinnaisryhmää tavanomaista kalaisammalla ja elämyksellisemmällä oppitunnilla, joka jättäisi nuorille positiivisen kokemuksen kalaruoasta. 

Samalla otimme tavoitteeksi luoda Hatsalassa kertyneiden kokemusten pohjalta oppituntimallin yritysten ja koulujen yhteistyössä vapaasti hyödynnettäväksi. Niin syntyi Kalafest-oppituntikonsepti, joka tarjoaa muille suomalaisille yhteiskuntavastuullisesti ajatteleville kala-alan yrityksille tavan lähteä tukemaan kouluja kotitalousopetuksessa.

 

Oppilaat valmistamassa kalaruokaa kotitalous-tunnilla.
Oppilaat saivat tutkia, ideoida ja testata vapaasti itse annosten tekemistä koekeittiöissä.

 

Kalafest on köksäntunti, joka tutustuttaa nuoret kalaruokaan heidän omilla ehdoillaan

Kalafest on Kalavapriikin näkemys inspiroivasta kotitaloustunnista. Se pohjautuu kehittämäämme oppituntikonseptiin, jota koulut ja yritykset voivat pian hyödyntää vapaasti opetuksessa ja oppilaitosyhteistyössä. Testasimme oppituntikonseptia käytännössä Hatsalan koululla lokakuussa 2022 kolmelle kotitalouden valinnaisryhmälle yhteisenä järjestyssä pilottitapahtumassa kannustavin tuloksin.

Kalafestin tavoitteena on tutustuttaa nuoria kalaruokaan heidän omilla ehdoillaan, helposti lähestyttävällä ja elämyksellisellä tavalla. Se haastaa nuoria tutkimaan  omia kalaruokaan liittyviä ennakkoluuloja ja virheellisiä uskomuksia yhdessä kavereiden kanssa. Niistä monet periytyvät vuosikymmenen takaiseen aikaan, jolloin kaupoissa ei ollut tarjolla yhtä laajaa valikoimaa käyttövalmiiksi jalostettua kalaa kuin nyt.

Oppitunnin kantavana ajatuksena on rikkoa tavanomaisen opettajavetoisen tunnin kaava ja luoda luokkaan tasa-arvoinen ja vapaa ympäristö, jossa kokeileminen ja erehtyminen on 100 %:n sallittua. Nuoret saavat  tutkia, ideoida ja testata vapaasti itse annosten tekemistä koekeittiöissä, joissa heitä odottaa valmis kattaus vaihtoehtoisia raaka-aineita sekä viitteellisiä ohjeita nopeasti valmistuvien ruoka-annosten toteuttamiseen. Aikuisten tehtäväksi jää alkuohjeistuksen ja -tsemppauksen jälkeen nuorten kysymyksiin vastaaminen ja tarvittaessa taustatukena toimiminen.

Kokeilukulttuurin vaaliminen on mielestämme erityisen tärkeää, koska nuoret ovat sanelulle immuuni ikäryhmä. Heillä on tarve tutkia itsenäisesti maailmaa, etsiä omaa, ainutlaatuista tapaansa olla ja suhtautua asioihin. Näkemyksemme mukaan innostus myöskään ruokaan ja ravintoon liittyviin kysymyksiin ei siksi syty nuorella ylhäältä päin tulevalla valistuksella tai valmiita näkemyksiä tarjoamalla, vaan nimenomaan omaehtoisuuteen, kokeilemisen vapauteen ja löytämisen iloon perustuvan tekemisen kautta.

 

Hatsalan Kalafesteiltä kenelläkään ei ollut kiire kotiin

Hatsalan koulun Kalafestin toteutimme oppitunnin peruskonseptista poikkeavalla tavalla: höystimme tapahtumaa Kalavapriikin tyyliin iloisen urbaanilla meiningillä ja yllätyksillä.

Oppilaat uskoivat tulevansa tavalliselle oppitunnille, jossa mukana olisi asiantuntija kertomassa kalaruoasta. Asetelma oli kuitenkin kaikkea muuta kuin tavallinen: olimme luoneet yhteistyökumppanien avustuksella luokkaan kalaruokateemaisen Street food -festaritapahtuman värivaloineen ja esiintyjineen. Kalafesteillä oppilaat olivat oman elämänsä huippukokkeja, joiden ei tarvinnut edes tiskata itse pannuja ja patoja.

Jesse Valkama ja Konsta Saajanto.
Jesse Valkama ja Konsta Saajanto.

 

Oppilaita kalakokkailuun inspiroimassa oli mukana Kalavapriikin oma ammattikokki Jesse Valkama, jonka omasta katukeittiökojusta koululaiset saivat myös tilata ruoka-annoksia. Samalla heidän tehtävänään oli kysyä kaikkea mahdollista mieleen juolahtavaa kaloista ja kalaruoasta.

Hatsalan koulun Kalafestien teemaksi otimme Street food -henkisen ruoan, jonka nuoret kokevat valmiiksi houkuttelevaksi. Arvelimme tacojen, pizzan ja burgereiden olevan hyvä alusta yllätyksellisten makuyhdistelmien tutkimiseen. Me Kalavapriikkilaiset olemme innostuneet venyttämään reseptiikkaamme kokeilevaan suuntaan ja hakemaan makuinspiraatioita tuotteisiimme eri puolilta maailmaa. Siksi meille oli luontevaa lähteä omilla Kalafesteillämme rikkomaan tavanomaisen köksäntunnin kaavan lisäksi myös perisuomalaiset tavat valmistaa kalaa. 

Suurin yllätys nuorille oli kuitenkin se, että kutsuimme tapahtumaan tsemppariksi ennakkoluulojen ylittämisessä rohkeista ruokatestausvideoista nuorille tutun Konsta Saajannon, joka tunnetaan somessa käyttäjänimellä HurHur.

Hatsalan koulun Kalafestit tuottivat erinomaisen opettavaisia kohtaamisia kalaruoan äärellä ja lämpimiä muistoja sekä nuorille että meille tapahtumaa toteuttaneille aikuisille.